Vaihe 1

Hankkeen ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on tutkia hulevesien muodostumista valituilla kohdealueilla.

Työssä tehdään virtaama- ja laatumittauksia ja analysoidaan hulevesinäytteitä yhteistyössä ympäristölaboratorion kanssa. Kohteiden valinnassa huomioidaan mittauspisteen soveltuvuus käytännön mittausjärjestelyihin. Tutkimuksen aikana selvitetään mahdollisia päästölähteitä ja niiden vaikutusta muodostumisalueen hulevesiin.

Alue 1

Hulevesien muodostumisalue 1 on laajuudeltaan noin 25 hehtaaria. Alueen hulevesiä johdetaan hulevesiviemärin kautta avo-ojaan, josta vedet edelleen ohjautuvat Kirkkojärveen.

Alueen hulevesiviemäröinti kattaa Hevoshaan pienteollisuusalueen ja osan keskusta-aluetta. Pienteollisuusalueella on mm. autopesula, rengasliike, vapaa-palokunnan asema, kauppaliikkeitä ja erilaisia varastoja.

Alue 2

Muodostumisalueen 2 laajuus on noin 420 hehtaaria ja se ulottuu moottoritien pohjoispuoleiselta metsä- ja peltoalueelta aina Savilahdelle saakka.

Hulevedet kulkeutuvat avo-ojia pitkin, moottoritien alittavien rumpujen kautta Ruissalon ja Salmenkylän asuinalueille ja purkautuvat ison avouoman kautta Salmenvirran uimarannan läheisyyteen.

Vaiheen 1 tutkimukset toteutettiin 13.4.-4.7.2023 välisenä aikana.

Huleveden yleisen laadun mittauksessa käytettiin käsimittareita, joilla voidaan mitata pH-, lämpötila-, sähkönjohtavuus-, suola-, kiintoaines- ja ORP eli pelkistymispotentiaaliarvoja. Mittausten tarkoituksena oli kerätä tietoja vesien laadusta eri alueilla ja etsiä mahdollisia poikkeamia.

Kevään mittaustulokset olivat pääosin hyvin samanlaisia eri mittauspisteissä. Joitakin poikkeamia kuitenkin havaittiin ja mittauksia jatkettiin syksyllä aina siihen asti, kun vedet pysyivät sulana.
Tarkempia laboratorioanalyysejä varten otettiin vesinäytteitä kaksi kertaa kahdesta eri purkuojasta. Lisäksi otettiin näytteet vesistöistä (Kirkkojärven kosteikko ja Salmenvirran uimaranta). Analysoitavat aineet valittiin yhteistyössä ympäristölaboratorion asiantuntijan kanssa.

Kevään laatututkimuksissa hulevesien laatu oli näytteenottohetkellä varsin hyvä. Eri pisteistä tutkittujen hulevesinäytteiden haitta-ainepitoisuudet alittivat selvästi Tukholman läänin asettamat alimmat ohjearvot sekä Valtioneuvoston asetuksessa määritetyt ympäristölaatunormit (Vn 1022/2006).

Tuloksia verrattiin myös Helsingin, Lahden ja Espoon keskusta-alueilla mitattuihin arvoihin. Kaupunkivesissä esiintyy samanlaisia haitta-aineita mutta suurissa kaupungeissa pitoisuudet ovat pääsääntöisesti suurempia. Haminan tuloksissa ainoastaan Salmenvirtaan purkavan avo-uoman (mittauspiste 2_1) toukokuun näytteessä typpi- ja nikkelipitoisuus ylittivät suurten kaupunkien keskimääräiset pitoisuudet. Selittävä tekijä voi olla Haminan näytteenottopisteen valuma-alueen laajuus, joka ulottuu myös maa- ja metsätalousalueelle.

Purkuvesistöistä (Salmenvirta ja Kirkkojärvi) otettujen näytteiden tuloksia verrattiin Paksuniemen merivesinäytteeseen, joka on otettu kesällä 2021. Salmenvirran ja Kirkkojärven näytteissä kuparipitoisuus oli hieman korkeampi kuin Paksuniemen merivesinäytteessä. Samoin kemiallinen hapenkulutus (COD) ja kiintoaine olivat korkeampia kuin sataman edustalta otetussa näytteessä. Näytteenottohetkellä kesäkuussa Salmenvirran vesi oli silmämääräisesti hyvin kirkasta. Analyysien mukaan sameusluku FTU oli tuolloin 4,1 (FTU 1-5 lievästi samea, ei erotu silmämääräisesti). Kirkkojärven näytteessä sameusluku oli 8,3 (FTU 5-10 sameahko). Kirkkaan veden FTU on alle 1.

Purkuvesistöjen laatutietoja verrattiin myös meriveden tutkimustuloksiin Haminanlahdelta, joita on saatavilla Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n vuotuisissa julkaisuissa. Haminanlahden meriveden tutkimuksissa seurataan veden näkösyvyyttä, sameutta, sähkönjohtavuutta, happipitoisuutta ja typpi- ja fosforipitoisuuksia. Tutkimuksia tehdään talvikaudella helmi-maaliskuussa ja kasvukaudella touko-syyskuussa. Haminanlahden päällysveteen verrattuna Salmenvirran ja Kirkkojärven vesi on sameampaa ja typpi- ja fosforipitoisuudet ovat selvästi korkeammat. Ulompana Haminanlahdella merivesi sisältää enemmän suoloja, mikä ilmenee korkeampana sähkönjohtokykynä.

Laboratorioanalyysi kertoo hulevesinäytteen laadun näytteenottohetkellä. Siten hulevesien laatua tulee seurata systemaattisesti pitkällä aikavälillä. Laatututkimusten yhtenä tavoitteena on laatia näytteenottosuunnitelma, jonka mukaisesti hulevesien laatua voitaisiin jatkossa seurata.
Keväällä testasimme myös maankäyttöyksikölle hankittua Dronea. Dronella saadaan korkealaatuista video- ja kuvamateriaalia, jota voidaan käyttää esimerkiksi valumareittien tarkasteluun eri vuodenaikoina.