Vaihe 2

Hulevesiä ovat rakennetuilta ja vettä läpäisemättömiltä pinnoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet. Hulevesiä imeytetään paikallisesti alueilla, joissa maaperä on siihen sopivia. Mikäli hulevesiä ei voida paikalliseti imeyttää, joudutaan hulevedet johtamaan hulevesiviemäriä ja ojia pitkin sopivampaan maastoon ja vesistöihin. Haminassa hulevesiä johdetaan viheralueille, kosteikkoihin ja mereen.

Hankkeessa on kehitetty paikkatietoaineistoa pintavaluntareiteistä ja selvitetty potentiaalisia hulevesien imeytys- ja käsittelypaikkoja. Paikkojen soveltuvuutta on analysoitu mm. maaston profiilin, valuma-alueen koon ja kunnossapidon näkökulmasta. Selvityksessä on huomioitu olemassa olevat kosteikot, jotka tulisi säilyttää. Hankkeessa tuotettuja aineistoja voidaan hyödyntää alueiden käytön ja rakentamisen suunnittelussa.

Hankkeessa on kiinnitetty huomiota tavanomaisiin työ- ja toimintatapoihin, joilla on vaikutusta vesien laatuun. Keväällä 2024 työkohteena oli Myllyojan kaivuu. Tavoitteena oli poistaa ojaan kertynyttä maa-ainesta ja kasvustoa, jotta veden virtaus paranee ja tulviminen ojan varrella vähenee. Tulvimisen seurauksena mm. pelloilta liukenee enemmän kiintoainesta ja ravinteita valumavesiin, mikä kuormittaa ojan purkupaikkana olevaa vesistöä (Savilahti).

Myllyojan kautta mereen päätyy ison valuma-alueen vesiä. Ojan varrella on moottoritie, junarata ja viljeltyjä peltoja. Ojaan johdetaan vesiä myös pienteollisuusalueelta ja talousmetsistä.

Ensimmäinen kaivuu tehtiin noin 100 metrin pituiselle osuudelle Myllyojan alajuoksulla lähellä Salmenvirran purkupaikkaa. Työ päätettiin tehdä talviaikaan, kun maa on jäässä ja kantaa paremmin kaivuria. Myös hangen alla olevalle maanpeitekasvustolle aiheutuu vähemmän vaurioita kuin sulan maan aikana. Ojan varrella olevia puita pyrittiin säilyttämään ja vain välttämättömät puut ja kasvustot poistettiin kaivurin tieltä. Virtaamaa parannettiin kaivamalla ojan pohjalle kertynyttä maa-ainesta ja kasvustoa. Ojan reunoja ei kaivettu eikä ojan leveys tai syvyys muuttuneet.

Myllyojasta otettiin vesinäytteet ennen kaivuutatyötä 5.3.2024 ja kaivuun jälkeen 27.3.2024. Kaivuutyön jälkeen vesinäytteissä oli enemmän kiintoainetta ja vesi oli sameampaa. Myös kokonaisravinne- ja rautapitoisuudet olivat nousseet. Sen sijaan veden sähkönjohtavuus sekä ammoniumtyppi-, kloori-, ja sulfaattipitoisuudet olivat laskeneet.

Maaliskuun alussa oli vielä pakkasjakso mutta sää muuttui nopeasti maaliskuun aikana. 5.3. virtaama oli noin 122 l/s ja 27.3. noin 200 l/s. Kaivuun jälkeen lumien sulamisvesien määrä kasvoi huomaattavasti, joten myös laskennallinen kuormitus kasvoi. Toteutetun kaivuutyön seurauksena ei kuitenkaan havaittu merkittävää vedenlaadun heikkenemistä. Myllyojan vedenlaadun seurantaa jatketaan ja seuraavat näytteet otetaan keväällä 2025.

Hankkeen toisessa vaiheessa jatkettiin hulevesien laadullista tutkimusta kaupungin eri alueilla. Käsimittarilla mitattiin vedenlaadun perusparametreja (pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, suola, lämpötila ja ORP-arvo eli hapettumis-pelkistymispotentiaali) eri puolelta kaupunkia (31 eri mittauspistettä).

Laboratorioanalyysejä varten näytteitä otettiin neljästä kohteesta: Myllyoja, Lelu (ennen uuden lumen vastaanottopaikan rakentamista), Merikadun hulevesikaivo ja Horjalviikin teollisuusalueen oja. Laboratoriotutkimusten tuloksista voitiin havaita, että kaikissa näytteissä oli paljon typpeä ja rautaa. Lelun ja Horjalviikin näytteissä oli suuri alumiinipitoisuus. E. coli bakteereja oli erityisen runsaasti Merikadun hulevesikaivon näytteessä, joka otettiin syyskuussa 2024. Merikadun näytteessä havaittiin myös raskaita öljyjakeita (C22-C40) ja PAH-yhdisteitä. Merikadun hulevesikaivon vedenlaatuun vaikuttaa keskusta-alueen liikenteen päästöt ja polttoaineiden jakeluasemien läheisyys.

Käsimittarin tulokset ja laboratorioanalyysien tulokset ao. liitteissä.