Valvontaprojektit
KIINTEISTÖJEN VESILAITTEISTOT – KYLMÄN TALOUSVEDEN JA LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖTILAT -VALVONTAPROJEKTI
Haminan terveysvalvonnan ja Kotkan ympäristöterveydenhuollon yhteisenä valvontaprojektina mitattiin terveydensuojelun valvontakohteiden kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden lämpötiloja vuoden 2023 aikana. Mitatuista rakennuksista yli kolmanneksessa havaittiin vaatimukset alittavia ja/tai ylittäviä lämpötiloja. Liian korkeat kylmän talousveden ja liian alhaiset lämpimän käyttöveden lämpötilat aiheuttavat riskin legionellabakteerien kasvulle vesijohdoissa ja edelleen riskin käyttäjien sairastumiselle.
Kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden lämpötilat mitattiin yhteensä 60 rakennuksessa. Mittauksia tehtiin yhteensä 76 kappaletta vesikalusteista päiväkodeissa, kouluissa, majoitushuoneistoissa, asumisyksiköissä, liikuntatiloissa, uima-allastiloissa, kauneushoitoloissa, yhdessä leirikeskuksessa ja yhdessä nuorisotilassa. Rakennukset ja vesikalusteet, joista mittauksia suoritettiin, olivat hyvin erilaisia tyypiltään, kooltaan ja iältään. Yhteensä 35 %:ssa rakennuksia havaittiin vaatimukset alittavia ja/tai ylittäviä lämpötiloja. Lämpötilapoikkeamia havaittiin 21 %:ssa Haminan alueella ja 39 %:ssa Kotkan alueella tarkastetuista rakennuksista.
Yksi legionellabakteerien torjunnan merkittävä toimenpide kiinteistön vesijärjestelmissä on mahdollisimman kuuman (50-55 °C) veden valuttaminen yhden-kahden minuutin ajan kaikista vesikalusteista tasaisin väliajoin. 18 %:ssa vesikalusteita kylmän tai lämpimän veden tavoitelämpötilaa ei saavutettu kolmen minuutin vedenjuoksutuksen aikana. Noin 15 %:ssa vesikalusteita kylmän tai lämpimän veden saamisessa esiintyi viivettä, mutta tavoitelämpötila saavutettiin kolmen minuutin aikana. Ongelmat voivat johtua pitkistä putkilinjoista ja putkien riittämättömästä eristyksestä, jolloin korjaustoimenpiteet voivat olla haastavia ja kalliita. Tarvittavat korjaustoimenpiteet voivat olla myös helppoja ja edullisia. Kahdessa rakennuksessa todettu poikkeama poistui melko yksinkertaisilla toimenpiteillä; nostamalla lämminvesivaraajan lämpötilaa ja vaihtamalla järjestelmän vioittunut tekninen osa.
Mikäli riittävän lämmintä vettä ei tule vesikalusteesta yhden-kahden minuutin kuluessa, ei juoksutustoimenpide ole riittävä legionellariskin pienentämiseksi. Valmiiksi sekoitettua vettä jakavat vesikalusteet voivat aiheuttaa legionellariskin, jos vesikalusteesta ei voida suorittaa kuuman veden juoksutusta lainkaan. Myös yksittäisillä vesikalusteilla, kuten vioittuneilla hanoilla, havaittiin olevan merkitystä mittaustulokseen.
Mikäli lämpötiloja ei saada lyhyellä aikavälillä kuntoon ilman esimerkiksi vesijohtojärjestelmän saneerausta, legionellanäytteiden ottaminen säännöllisesti voi olla tarpeen.
KIINTEISTÖJEN VESILAITTEISTOT PROJEKTIN RAPORTTI 24.1.2024
ENERGIALISÄKKEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU TARJOILUPAIKOISSA
Haminan, Kotkan ja Kouvolan ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt toteuttivat vuonna 2023 energialisäkeprojektin, jossa selvitettiin tarjoilupaikkojen ruoan energialisäkkeiden mikrobiologista laatua. Tutkittujen energialisäkkeiden (perunavalmisteet, pasta ja keitetty riisi) mikrobiologinen laatu oli pääasiassa hyvä. Näytteitä kerättiin 55 kappaletta, joista 7 oli laadultaan välttäviä ja 14 laadultaan huonoja. Huonojen tulosten saaneiden tarjoilupaikkojen kohdalla neuvontaa ja näytteenottoa jatkettiin niin kauan, että toimintatavat ja näytetulokset saatiin hyvälle tasolle.
Projektin tavoitteena oli selvittää tarjoilupaikkojen ruoan energialisäkkeiden mikrobiologista laatua. Kymenlaakson 46 eri ravintolasta kerättiin energialisäkenäytteitä yhteensä 55 kappaletta. Kerätyistä näytteistä laadullisesti hyviä oli 34 kpl, välttäviä 7 kpl ja huonoja 14 kpl. Välttävien ja huonojen tulosten saanneissa näytteissä kokonaisbakteerien, enterobakteerien ja Bacillus cereus– bakteerien määrät ylittivät niille annetut ohjearvot.
Näytteiksi otettujen riisi-, pasta- sekä perunavalmisteiden tuli olla kypsennetty tarjoilupaikassa, jonka jälkeen ne oli jäähdytetty. Lisäksi tuotteiden tuli olla uudelleen kuumennettavia ennen kuin ne tarjoillaan asiakkaalle. Näytteenoton yhteydessä mitattiin tuotteen lämpötila ja säilytyslämpötila. Lisäksi selvitettiin jäähdytys- ja uudelleenkuumennuskäytännöt.
Huonolaatuisten näytteiden kohdalla jatkettiin tutkimuksia uusintanäytteiden avulla. Samalla toimijoita ohjattiin elintarvikkeiden hygieenisessä käsittelyssä sekä valmistus- ja jäähdytysprosessin hallinnassa. Uusintanäytteitä otettiin 15 kpl. Uusintanäytteistä yksi oli mikrobiologiselta laadultaan välttävä ja yksi huono.
ENERGIALISÄKEPROJEKTIN RAPORTTI 8.12.2023
LIHAN ALKUPERÄMAAN ILMOITTAMINEN TARJOILUPAIKOISSA
Kotkan ympäristöterveydenhuolto ja Haminan terveysvalvonta toteuttivat vuoden 2022 aikana valvontaprojektin, jossa selvitettiin lihan alkuperämaan ilmoittamista tarjoilupaikoissa. Projektin tarkoituksena oli selvittää, ilmoitetaanko pakkaamattomista, tarjolla olevista elintarvikkeista lihan alkuperämaa asiakkaalle kirjallisesti, kuten Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 154/2019 on määritetty. Tarkastukset toteutettiin suunnitelmallisten tarkastusten yhteydessä, osana kohteen Oiva-tarkastusta.
Projektissa selvisi, että osassa valvonta-alueiden tarjoilupaikkoja on edelleen puutteita lihan alkuperämaan ilmoittamisessa. Pakkaamattomien, tarjolla olevien elintarvikkeiden lihan alkuperämaa tulee ilmoittaa asiakkaille kirjallisesti, kun ruokaan on käytetty tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudan, sian, vuohen, lampaan tai siipikarjan lihaa tai jauhelihaa. Lihavalmisteiden tai raakalihavalmisteiden osalta alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa. Velvoite alkuperämaan ilmoittamisesta on tullut voimaan vuonna 2019 ja alkuperämaalla tarkoitetaan eläimen kasvatusmaata.
Projektin tulosten perusteella näyttää siltä, että lounaspaikoissa lihan alkuperämaa ilmoitettiin useammin lainsäädännön mukaisesti kuin esimerkiksi kahviloissa. Ravintoloista osa hallitsi alkuperämaan ilmoittamisen hyvin ja osassa oli puutteita. Kotkan valvonta-alueella lihan alkuperämaan ilmoittamisessa oli enemmän puutteita kuin Haminan valvonta-alueella.
LIHAN ALKUPERÄMAA PROJEKTIN RAPORTTI 8.2.2023
PAKASTEVIHANNESTEN HYGIENIA JA TURVALLISUUS SALAATTIPÖYDISSÄ
Haminan terveysvalvonta ja Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö toteuttivat vuonna 2021 projektin, jossa selvitettiin, kuinka pakastevihanneksia (esimerkiksi maissi, herneet, paprika, pavut, pikkuporkkanat, sipuli, erilaiset yrtit ja pinaatti) käsitellään elintarvikehuoneistoissa ja millainen on niistä valmistettujen elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Projektissa valvottiin tuotteiden käsittelyä ennen tarjolle tai myyntiin laittamista sekä olosuhteita tarjollapidon tai myynnin aikana.
Projektin tuloksena todettiin, että tarjoilupaikoissa on joitain puutteita kylminä tarjottavien pakastevihannesten käsittelyssä. Pakastevihannekset on kuumennettava keittämällä kahden minuutin ajan tai vaihtoehtoisesti höyryttämällä ne läpikotaisin. Ilman riittävää lämpökäsittelyä pakastevihannekset voivat aiheuttaa vakaviakin sairastumisia. Projektissa havaittiin, että pakasteiden säilyttäminen tarjoilupaikoissa oli asianmukaista ja tarjoilulämpötilat pääosin kunnossa. Pakastevihannesten käsittelyssä havaituista puutteista huolimatta projektissa otettujen näytteiden hygieeninen laatu oli hyvä. Näytemäärä projektissa (kuusi kappaletta) jäi tosin kauas tavoitteesta koska monet tarjoilupaikat käyttävät mieluummin tuorevihanneksia etenkin kesäaikana tai ovat siirtyneet käyttämään esimerkiksi säilykemaissia pakastemaissin sijaan. Koronapandemian aikana salaattien tarjoilu buffet-pöydissä on myös aiempaa vähäisempää.
PAKASTEVIHANNESPROJEKTIN RAPORTTI 28.1.2022
PAH-YHDISTEET SAVUSTETUISSA KALA- JA LIHAVALMISTEISSA
Haminan terveysvalvonta ja Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö selvittivät valvontaalueellaan savustettujen liha- ja kalatuotteiden PAH-pitoisuuksia, sekä sitä miten PAH-yhdisteiden syntyminen on otettu huomioon savutusprosessissa ja miten sitä hallitaan. Projekti kohdistui liha- ja kalaalanlaitoksiin, vähittäismyymälöihin ja ravintoloihin, jotka itse valmistavat savustettuja liha- tai kalatuotteita perinteistä tai sähköistä savustusmenetelmää käyttäen. Projekti toteutettiin toukokuun 2018 – huhtikuun 2020 aikana.
Projektinäytteitä otettiin yhteensä 10 kappaletta (uusinnat mukaan luettuna 15 kpl). PAH pitoisuudet ylittivät sallitut enimmäismäärät 3 näytteen osalta. PAH-yhdisteiden muodostuminen valmistusprosesseissa oli pääosin hallinnassa toimijoilla ja otettu huomioon omavalvonnassa. Savustuksen ja PAH- yhdisteiden valvonta on osa prosessissa syntyvien vierasaineiden valvontaa ja sitä tehdään säännöllisesti elintarvikevalvonnan oivatarkastuksien yhteydessä. Toimijoiden tulee varmistua myös omavalvonnassaan siitä, että valmistusprosessi ja/tai sen jälkeiset toimenpiteet ovat riittävät niin, että PAH pitoisuudet tuotteissa eivät ylitä sallittuja raja-arvoja. Ruokaviraston ohjeiden mukaan toimijoiden tulee ottaa tuotteistaan säännöllisesti näytteitä PAHpitoisuuksien valvontaa varten.
PAH-PROJEKTIN RAPORTTI 18.5.2020
SMOOTHIE-JUOMIEN VALMISTUKSEN HYGIENIA JA JUOMIEN MIKROBIOLOGINEN LAATU 2019
Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö ja Haminan terveysvalvonta selvittivät smoothie-juomien valmistuksen hygieniaa ja valmiiden juomien aistinvaraista ja mikrobiologista laatua valvonta-alueella. Projekti kohdistui sellaisiin kahviloihin, pikaruokapaikkoihin ja mehubaareihin, jotka valmistavat juomia itse. Tarkastuksilla käytiin läpi tarjoilupaikkojen omavalvontasuunnitelmat, juomien raaka-aineet, juomien valmistuksen hygienia, raaka-aineiden ja valmiiden juomien säilytys, henkilökunnan suojavaatetus sekä tarjoilupaikkojen puhtaanapito.
Projektissa otetut näytteet olivat mikrobiologiselta ja aistinvaraiselta laadultaan hyviä. Tarjoilupaikkojen omavalvontasuunnitelmissa ja puhtaanapidossa havaittiin osittain kehitettävää. Pakastettujen hedelmien ja marjojen käyttöön liittyy mikrobiologisia riskejä ja toimijat eivät noudata Ruokaviraston marjojen kuumennussuositusta. Elintarviketurvallisuuden kannalta on kuitenkin hyvä, että juomat valmistetaan tilauksesta tai vaihtoehtoisesti säilytysaika on lyhyt.
SMOOTHIE-PROJEKTIN RAPORTTI 4.2.2020
JULKISTEN KÄYMÄLÖIDEN KUNTO JA SIISTEYS 2019
Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö ja Haminan terveysvalvonta tarkastivat vuoden 2019 toukokuun ja syyskuun välisenä aikana julkisia käymälöitä Pyhtään, Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueella. Kaikkiaan käymälätiloja tarkastettiin 45 kappaletta. Tarkastuksilla kiinnitettiin huomiota esimerkiksi pintojen puhtauteen ja tilojen yleiseen siisteyteen, vessapaperin saatavuuteen, jäteastioihin, käsienpesupisteisiin sekä liikuntaesteisten ja lasten huomioimiseen, kuten hoitoalustojen ja pottien saatavuuteen ja puhtauteen.
Kaiken kaikkiaan noin viidesosassa tarkastetuista käymälöistä havaittiin puhtaanapidollisia ongelmia, mikä oli ennakoitua parempi tulos. On kuitenkin huomioitava, että projektiin liittyneet tarkastukset tehtiin pääasiassa muun tarkastustoiminnan yhteydessä virka-aikana, kun yleensä siivoukseen liittyvät ongelmat korostuvat muina ajankohtina, kuten viikonloppuina. Käymälätilojen asianmukaisuuden seuraamista jatketaan Etelä-Kymenlaaksossa muun elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan tarkastusten yhteydessä.
KÄYMÄLÄPROJEKTIN RAPORTTI 4.2.2020
KEBABIN HYGIEENINEN LAATU ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA 2018
Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö ja Haminan terveysvalvonta selvittivät valvonta-alueillaan kebab-ravintoloissa, pizzerioissa ja grilleissä tarjottavan kebab-lihan hygieenistä laatua. Lisäksi selvitettiin mistä alueella tarjottava kebabliha on peräisin, kuinka kebab valmistetaan sekä miten sitä säilytetään ja käsitellään ravintoloissa ennen tarjoilua.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä että toimijat arvioivat kypsän kebablihan säilyvän pitempään kuin se todellisuudessa säilyy. Toimijoiden tulisikin omavalvonnassaan ottaa huomioon kuinka kebablastujen valmistus ja jäähdytys vaikuttaa niiden säilyvyyteen. Säilyvyys on hyvä todentaa omavalvontanäytteitä tutkituttamalla koska heikentynyt hygieeninen laatu voi olla vaikea havaita aistinvaraisesti. On huomioitava myös että esimerkiksi suojakaasuun pakattu valmis, kaupallinen kebablastu säilyy avatussa pakkauksessa huomattavasti huonommin kuin avaamattomassa pakkauksessa.